Valmiit kysymykset kansanedustajille

Tälle sivulle on koottu kaikki Kysy kansanedustajalta -palvelun valmiit kysymykset kokonaisuudessaan. Voit lukea ne rauhassa ennen kuin lähetät mitään. Kun valitset kysymyksen lomakkeessa, teksti täyttyy valmiiksi ja voit muokata sitä vapaasti ennen lähettämistä.

Kysy kansanedustajalta →

Kaikissa kysymyksissä on sama periaate: kysytään päätöksiä, perusteita, hintaa ja vastuuta, ei henkilöä. Kysymys pyytää myös ilmoittamaan käytettyjen lukujen lähteen sekä kertomaan, jos luku on oma arvio.

Ajankohtaiset aiheet

Miten vahvistaisit Suomen taloutta, ja mistä luopuisit sen vuoksi?

Julkisen talouden tasapaino ja talouskasvu ovat keskeisiä kysymyksiä. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mitkä kolme toimenpidettä vahvistaisivat Suomen taloutta eniten, ja mikä on kunkin vaikutus euroina tai prosentteina bruttokansantuotteesta neljän vuoden kuluessa?
2. Ketkä maksavat tai menettävät eniten kunkin toimenpiteen seurauksena? Nimeä ryhmä.
3. Mistä menosta, etuudesta tai tavoitteesta luopuisit, vaikka se olisi epäsuosittua?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toiminut?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Miten takaisit hoitoon pääsyn lain edellyttämässä ajassa, ja kuka sen maksaa?

Terveydenhuoltolaki asettaa määräajat hoidon tarpeen arvioinnille ja hoitoon pääsylle, mutta odotusajat vaihtelevat paljon alueittain. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mikä on mielestäsi tärkein syy siihen, että hoitotakuu ei toteudu kaikkialla, ja mitkä kolme toimenpidettä parantaisivat hoitoon pääsyä eniten? Kuinka suuri osa potilaista pääsisi hoitoon lain määräajassa neljän vuoden kuluttua?
2. Riittääkö nykyinen rahoitus? Jos ei, kuinka paljon lisää tarvitaan, mistä raha otetaan ja kuka maksaa eniten?
3. Kuinka monta hyvinvointialuetta Suomessa pitäisi olla, ja paljonko hallinto maksaa nykyisin ja aluemäärän muuttuessa euroina vuodessa? Paljonko muutos maksaisi ensin ja milloin säästöt alkaisivat?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toimi?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Kuka päättää datakeskuksista, ja kuka maksaa niiden sähkön?

Datakeskusten sähkönkulutus kasvaa, ja niiden verkkoliittymäkyselyjä on paljon. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Pitäisikö datakeskuksen verkkoliittymän ehdoksi asettaa, että se tuottaa tai hankkii uutta sähköä liittymätehonsa verran? Missä järjestyksessä verkkoon liitettäisiin datakeskukset, teollisuus ja kotitaloudet, jos kapasiteetti ei riitä kaikille?
2. Paljonko datakeskukset muuttavat kotitalouden sähkön hintaa vuoteen 2030 mennessä? Miten varmistat, etteivät kotitaloudet maksa datakeskusten vaatimaa verkon vahvistamista? Kannatatko kotitalouksille sähkön hintakattoa, ja jos kyllä, millä tasolla ja kuka sen maksaisi?
3. Mitä päätösvaltaa kunnalla pitäisi olla datakeskuksen lupaan ja mitä valtiolla? Pitäisikö huoltovarmuusvaikutus arvioida ennen luvan myöntämistä, ja kuka sen arvioisi?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että datakeskukset vaarantavat sähkön riittävyyden tai hinnan?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Miten Suomi saavuttaa ilmastotavoitteensa, ja mitä se tekee metsille?

Ilmastotavoitteet, metsien hakkuut ja hiilinielu ovat esillä samaan aikaan, ja ne voivat vetää eri suuntiin. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mikä on Suomen päästövähennystavoite vuodelle 2035 ja vuodelle 2040, ja millä kolmella keinolla se saavutetaan? Mikä on kunkin keinon vaikutus päästöihin ja aikataulu?
2. Kuinka paljon metsiä pitäisi hakata vuodessa, ja millä perusteella? Miten sovitat yhteen hakkuut, hiilinielun, bioenergian ja metsäteollisuuden tarpeen?
3. Mitä ilmastotoimesi maksavat euroina vuodessa, ja kuka maksaa: kotitaloudet, teollisuus vai valtio?
4. Millä mittarilla ja luvulla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toimi? Mitä tekisit silloin?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Kuinka paljon maahanmuuttoa Suomi tarvitsee, ja mitä se maksaa ja tuottaa?

Maahanmuuttoa koskevat päätökset kattavat työperäisen ja humanitaarisen maahanmuuton, perheenyhdistämisen ja opiskelun. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mikä on tavoitteesi vuotuiselle nettomaahanmuuton määrälle, ja miten se jakautuisi eri ryhmiin? Miten katetaan työvoiman tarve: maahanmuutto, työllisyysasteen nosto, tuottavuus vai muu keino?
2. Mitä eri maahanmuuttajaryhmät maksavat tai tuottavat julkiselle taloudelle euroina vuodessa ja pidemmällä aikavälillä? Mikä on kunkin ryhmän työllisyysaste?
3. Mitä kotouttaminen vaatii, paljonko se maksaa ja kuka maksaa: valtio vai kunnat? Mitä vaatimuksia asettaisit maahanmuuttajalle, ja mikä seuraus olisi, jos ne eivät täyty?
4. Mitä riskejä linjassasi on, ja millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että se ei toimi?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Arki ja palvelut

Miksi ruoan hinta on noussut, ja mitä päätöksiä sen laskemiseksi tarvitaan?

Ruoan hinta on noussut, ja se näkyy lähes jokaisen kotitalouden arjessa. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mikä on mielestäsi tärkein syy siihen, että ruoan hinta on noussut?
2. Mitkä päätökset (vero, kilpailu, tuet, kauppa) laskisivat ruoan hintaa, ja paljonko kotitalouden kuukausimenot pienenisivät euroina?
3. Kuka maksaa ratkaisusi: kuluttaja, tuottaja, kauppa vai valtio?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toiminut?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Miksi asuminen on kallista, ja mitä päätöksiä sen halventaminen vaatii?

Asumisen hinta ja vuokrat rasittavat monia kotitalouksia erityisesti kasvukeskuksissa. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mikä on mielestäsi tärkein syy asumisen kalleuteen?
2. Mitkä kolme päätöstä (kaavoitus, rakentamisen säännöt, asumistuki, verotus) laskisivat asumisen hintaa eniten, ja paljonko euroina kuukaudessa?
3. Kuka maksaa tai menettää ratkaisusi seurauksena: vuokralainen, asunnon omistaja, rakentaja, kunta vai valtio?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toiminut?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Miksi mielenterveyspalveluihin pääsy kestää, ja mitä sinä muuttaisit?

Moni joutuu odottamaan mielenterveyspalveluihin pääsyä kuukausia, ja odotusajat vaihtelevat alueittain. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mikä on mielestäsi tärkein syy pitkiin odotusaikoihin?
2. Mitkä kolme päätöstä lyhentäisivät odotusaikaa eniten, ja kuinka paljon (viikkoina)?
3. Paljonko ratkaisusi maksaa euroina vuodessa ja kuka sen maksaa?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toiminut?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Miten varmistat, että vanhus saa sen hoivan, jonka laki lupaa?

Vanhustenhoidon laatu ja henkilöstön riittävyys herättävät huolta monissa perheissä. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Onko nykyinen henkilöstömitoitus mielestäsi riittävä? Jos ei, mikä sen pitäisi olla ja paljonko se maksaa euroina vuodessa?
2. Kuka valvoo hoivan laatua, ja mitä tapahtuu, jos laatu ei täyty?
3. Kuka maksaa lisäkustannukset: valtio, hyvinvointialue, asukas vai omaiset?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toiminut?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Miksi oppimistulokset heikkenevät, ja mitä päätöksiä tarvitaan?

Oppimistulokset ja lasten perustaidot ovat heikentyneet, ja koulujen välillä on eroja. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mikä on mielestäsi tärkein syy oppimistulosten heikkenemiseen?
2. Mitkä kolme päätöstä parantaisivat tuloksia eniten, ja kuinka paljon?
3. Paljonko ratkaisusi maksaa euroina vuodessa ja kuka sen maksaa: valtio, kunta vai perheet?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toiminut?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Mitä veroja muuttaisit, ja ketkä siitä hyötyvät tai maksavat?

Verotus vaikuttaa jokaisen kotitalouden ja yrityksen talouteen. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mitä kolmea veroa muuttaisit (nostaisit tai laskisit), ja paljonko valtion tulot muuttuisivat euroina vuodessa?
2. Ketkä hyötyvät ja ketkä maksavat eniten? Nimeä tuloryhmä, ammattiryhmä tai muu ryhmä.
3. Mistä menosta tai tavoitteesta luopuisit, jos verotulot pienenevät?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toiminut?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Pitäisikö eläkeikää nostaa, ja mitä se tarkoittaa pienituloisille?

Eläkeiän nostamisesta on esitetty ehdotuksia, ja elinajanodote vaihtelee tuloryhmien, sukupuolen ja koulutuksen mukaan. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Pitäisikö alinta eläkeikää nostaa? Jos kyllä, kuinka paljon ja milloin? Jos ei, millä muulla keinolla eläkejärjestelmä turvataan?
2. Miten ratkaisusi vaikuttaa ihmisiin, joiden elinajanodote on keskimääräistä lyhyempi?
3. Mikä on ratkaisusi vaikutus julkiseen talouteen euroina vuodessa ja kuka sen maksaa?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi ei toiminut?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Vastuu ja päätökset

Mistä asiasta olet äänestänyt puolueesi linjaa vastaan, ja miksi?

Kansanedustaja äänestää vapaasti omantuntonsa mukaan, mutta ryhmän linja vaikuttaa päätöksiin. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Nimeä kolme äänestystä, joissa olet äänestänyt eri tavalla kuin eduskuntaryhmäsi enemmistö. Mitkä olivat perustelusi?
2. Jos et ole koskaan äänestänyt ryhmäsi linjaa vastaan, mistä se johtuu?
3. Mikä päätös on ollut sinulle vaikein tällä vaalikaudella, ja miten ratkaisit sen?

Vastaajaa pyydetään vastaamaan konkreettisesti ja nimeämään päätökset ja äänestykset, joihin hän viittaa.

Mikä päätös, jonka olet tehnyt, osoittautui virheeksi?

Päätöksentekijät tekevät päätöksiä epävarmuudessa, ja osa niistä osoittautuu jälkikäteen virheiksi. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Nimeä yksi päätös tai äänestys tällä vaalikaudella, jonka tekisit nyt toisin.
2. Mitä seurasi, ja ketkä kärsivät siitä?
3. Mitä olet tehnyt asian korjaamiseksi, tai mitä pitäisi tehdä?

Vastaajaa pyydetään vastaamaan konkreettisesti ja nimeämään päätökset ja äänestykset, joihin hän viittaa.

Mitä vaalilupauksia annoit viime vaaleissa, ja mitkä niistä ovat toteutuneet?

Vaalit lähestyvät, ja äänestäjä voi verrata annettuja lupauksia tehtyihin päätöksiin. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Nimeä kolme keskeistä lupaustasi viime eduskuntavaaleista.
2. Mitkä niistä ovat toteutuneet, mitkä eivät, ja mistä syystä?
3. Mikä päätös, johon olet osallistunut, on ristiriidassa jonkin lupauksesi kanssa, ja miten perustelet sen?

Vastaajaa pyydetään vastaamaan konkreettisesti ja nimeämään päätökset ja äänestykset, joihin hän viittaa.

Mitä äänestämäsi päätökset maksavat, ja kuka ne maksaa?

Eduskunnan päätökset lisäävät tai pienentävät menoja ja tuloja. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Nimeä suurin menolisäys tai leikkaus, jonka puolesta olet äänestänyt tällä vaalikaudella. Mikä on sen kustannus tai säästö euroina vuodessa?
2. Kuka maksaa tai menettää sen seurauksena?
3. Miten päätös rahoitetaan: verot, velka vai leikkaus muualta?
4. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että päätös toimi tai ei toiminut?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Onko sidonnaisuutesi vaikuttanut päätöksiisi, ja oletko jäävännyt itsesi?

Kansanedustajat ilmoittavat sidonnaisuutensa julkisesti, ja sidonnaisuudet voivat liittyä päätettäviin asioihin. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Nimeä sidonnaisuutesi, jotka liittyvät eniten eduskunnassa käsiteltyihin asioihin.
2. Oletko jäävännyt itsesi jostakin päätöksestä sidonnaisuuden vuoksi? Jos olet, mistä?
3. Jos et ole, miten varmistat, ettei sidonnaisuus vaikuta päätöksiisi?

Vastaajaa pyydetään vastaamaan konkreettisesti ja nimeämään päätökset ja äänestykset, joihin hän viittaa.

Mihin perustat käsityksesi ilmastonmuutoksesta, ja mitä lähteitä seuraat?

Ilmastopolitiikasta päätetään eduskunnassa, ja päätösten perusteena on käsitys ilmastonmuutoksen syistä, vaikutuksista ja ratkaisujen tehosta. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Mihin lähteisiin (tutkimukset, raportit, asiantuntijaelimet) perustat käsityksesi ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista Suomeen?
2. Mitkä ovat mielestäsi ilmastotiedon suurimmat epävarmuudet, ja miten ne vaikuttavat äänestyspäätöksiisi?
3. Millaisella tutkimustiedolla tai havainnolla muuttaisit kantaasi?
4. Nimeä yksi ilmastoon liittyvä päätös tai äänestys, jonka olet tehnyt, ja kerro, mihin lähteeseen se perustui.

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Pitäisikö julkista rahaa käyttävien tahojen kirjanpidon olla läpinäkyvämpää?

Julkisella rahoituksella toimii monia tahoja, kuten Yleisradio sekä järjestöt ja yhdistykset, jotka saavat valtionavustuksia. Niiden raportointi vaihtelee. Kysyn sinulta kansanedustajana:

1. Pitäisikö julkista rahaa saavien tahojen (esimerkiksi Yle, järjestöt ja yhdistykset) julkaista tulonsa, menonsa ja rahan käyttö tarkemmin ja yhtenäisellä tavalla? Jos pitäisi, mitä tietoja ja kuinka usein?
2. Miten varmistetaan, että myönnetyn rahoituksen käyttö ja tulokset ovat kansalaisten tarkistettavissa?
3. Mitä seuraisi, jos taho ei raportoi vaaditulla tavalla?
4. Pitäisikö samaa avoimuutta vaatia myös muilta vaikuttajilta, kuten edunvalvonta- ja etujärjestöiltä, ja miksi tai miksi ei?
5. Millä mittarilla tiedämme kahden vuoden kuluttua, että linjasi toimi?

Vastaajaa pyydetään ilmoittamaan lukujen lähde (julkaisija, nimi, vuosi) ja kertomaan, jos luku on oma arvio.

Kysy kansanedustajalta →