Jos polttoaineverot laskee, ostovoima nousee — mutta onko se niin yksinkertaista?

Suomessa verojen osuus bensan hinnasta on lähes 70 prosenttia. Suomi on toistuvasti EU:n kalleimpien polttoainemaiden joukossa — Ruotsissa ja Virossa litra maksaa usein 60–80 senttiä vähemmän kuin Suomessa.

Ajatus jota kuulee usein: jos veroja kevennettäisiin, kuluttajalle jäisi enemmän rahaa käteen, ja se raha käytettäisiin muualla — ostovoima nousisi, ja rahat palaisivat yhteiskuntaan muun kulutuksen kautta. Yhtälö kuulostaa yksinkertaiselta. Kysymys on, pitääkö se paikkansa yhtä suoraviivaisesti kuin miltä se kuulostaa.

Mistä polttoaineen hinnassa oleva vero oikeasti koostuu

Tässä kohtaa kannattaa erottaa kaksi eri veroa toisistaan, koska ne käyttäytyvät täysin eri tavalla hinnan noustessa.

Valmistevero (energiasisältövero, hiilidioksidivero ja huoltovarmuusmaksu) on laissa säädetty kiinteä senttimäärä litraa kohti — ei prosenttia. Se ei siis kasva senttiäkään vaikka pumppuhinta nousisi kuinka paljon tahansa; öljyn maailmanmarkkinahinta ei vaikuta siihen ollenkaan.

Vain arvonlisävero (25,5 % verottomasta hinnasta, noin 19–20 % lopullisesta kuluttajahinnasta) on prosenttimääräinen, ja se lasketaan koko hinnasta — myös siitä osasta joka on jo valmisteveroa. Tämä on ainoa osa polttoaineen hinnasta joka kasvaa euromääräisesti automaattisesti, kun pumppuhinta nousee.

Tästä seuraa tärkeä havainto koko keskustelun kannalta: valtion polttoaineverojen kokonaistuotto ei ole ollut poikkeuksellisen korkealla, vaan päinvastoin lähes paikallaan hyvin pitkään. Liikennepolttoaineiden verotuotto oli noin 1,99 miljardia euroa vuonna 1999, ja on noussut vain noin 2,4 miljardiin euroon viime vuosina — olematon nousu kolmessakymmenessä vuodessa, vaikka litrahinta on tänä aikana moninkertaistunut ja yleinen hintataso noussut merkittävästi. Reaalisesti, inflaatio huomioiden, valtion polttoaineverotuotto on todennäköisesti jopa pienentynyt suhteessa talouden kokoon. Syynä on juuri edellä kuvattu rakenne: valtaosa verosta (kiinteä valmistevero) ei seuraa hintaa lainkaan, ja ALV:n kasvua on osaltaan syönyt kulutuksen (ajettujen litrojen) väheneminen polttoainetehokkuuden, sähköautojen yleistymisen ja korkeiden hintojen ohjaaman ajamisen vähenemisen myötä.

Tämä tarkoittaa myös, ettei ole erityisen vahvaa pohjaa väitteelle, jonka mukaan valtio olisi vuosien ajan "hyötynyt" poikkeuksellisen paljon korkeista pumppuhinnoista — kokonaisverotuotto ei tue tätä tulkintaa.

Mitä on jo tapahtunut nyt esitetyn kevennyksen osalta

Hallitus on jo päättänyt pienestä valmisteveron kevennyksestä (keskimäärin 2,7 senttiä litralta bensiinille, 2,4 senttiä dieselille). Valtiovarainministeriön oman arvion mukaan tämä pienentäisi valtion energiaverotuloja noin 50 miljoonalla eurolla vuoden 2026 tasolla ja 96 miljoonalla eurolla vuoden 2027 tasolla — tämä on suoraviivainen, laskettavissa oleva vaikutus nimenomaan tälle yksittäiselle kevennykselle, riippumatta siitä miltä kokonaiskuva näyttää pidemmällä aikavälillä.

Samaan aikaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite kuitenkin nousee asteittain — tämä tarkoittaa, että polttoaineen tuotantokustannus nousee samaan aikaan kun vero laskee, ja nettovaikutus kuluttajan maksamaan hintaan voi jäädä paljon pienemmäksi kuin veronalennuksen suuruus antaisi ymmärtää.

Tämä on toinen syy miksi "verot alas, ostovoima ylös" ei ole aivan yhtä suoraviivainen yhtälö käytännössä: verotus on vain yksi hintaan vaikuttava tekijä muiden joukossa, ja muut tekijät voivat liikkua vastakkaiseen suuntaan samaan aikaan.

Kaksi tapaa arvioida vaikutusta

Yhden näkemyksen mukaan veronkevennys palautuisi taloudelle nopeasti: kuluttajille jäisi enemmän käteistä rahaa, joka käytettäisiin muuhun kulutukseen — ravintolat, vähittäiskauppa, palvelut — ja tämä lisäisi arvonlisäveron ja muiden verojen tuottoa toisaalla, osittain kompensoiden polttoaineveron menetystä. Erityisesti pitkien etäisyyksien alueilla ja kuljetusalalla vaikutus voisi olla nopeasti tuntuva, koska polttoaine on siellä suurempi osa arjen ja yritystoiminnan kustannuksista.

Toisen näkemyksen mukaan vaikutus ei ole yhtä suoraviivainen. Osa säästöstä voi mennä säästämiseen tai velan lyhentämiseen kulutuksen sijaan, erityisesti taloudellisesti epävarmassa tilanteessa. Lisäksi vaikutus jakautuu epätasaisesti: paljon ajavat (usein pidemmän matkan työmatkalaiset, kuljetusala, harvaan asutut alueet) hyötyvät enemmän kuin vähän ajavat, jolloin "ostovoiman nousu" ei jakaudu tasaisesti koko väestölle. Valtion menetetty verotulo pitäisi myös kattaa jostain — joko muulla verotuksella, veloilla, tai julkisten menojen leikkauksilla — ja tämä vastapaino jää helposti pois yhtälöstä kun asiaa esitetään pelkkänä "verot alas, kaikki hyötyvät" -väitteenä.

Miksi tätä ei ehkä lasketa julkisesti auki

Kysymys jonka moni esittää: jos ostovoimavaikutus olisi selkeästi positiivinen kokonaistaloudelle, miksi tätä laskelmaa ei esitetä avoimesti osana veropäätöksiä? Yksi selitys on, että vaikutus riippuu voimakkaasti oletuksista — kuinka paljon säästöstä todella päätyy kulutukseen, millä aikavälillä, ja millä toimialoilla — minkä vuoksi täsmällinen luku on vaikea tuottaa yksiselitteisesti. Toinen selitys on yksinkertaisempi: budjettivaikutus (välitön tulonmenetys valtiolle) on helpompi laskea ja esittää kuin epävarma, viiveellä syntyvä epäsuora hyöty — jolloin poliittisessa päätöksenteossa helpommin mitattava luku painaa enemmän kuin vaikeammin todistettava.

Mitä sinä kysyisit?

• Jos valtion polttoaineverotuotto ei kokonaisuudessaan ole kasvanut vuosikymmeniin, onko perusteltua puhua tämän kevennyksen yhteydessä suuresta valtion "menetyksestä"?
• Onko olemassa julkista, läpinäkyvää laskelmaa siitä, kuinka paljon polttoaineveron kevennys todella palautuisi taloudelle muun kulutuksen kautta?
• Miksi jakeluvelvoitteen nousu sallitaan syödä veronkevennyksen vaikutus, jos tavoitteena on aidosti keventää kuluttajan taakkaa?
• Miten veronkevennyksen hyöty jakautuu eri väestöryhmien ja alueiden välillä — ja onko se hyväksyttävää?
• Jos valtio menettää verotuloja kevennyksestä, mistä se aiotaan kattaa?
• Muu — kerro kommenteissa 👇

Onko tämä sinulle tärkeä kysymys? Voit esittää sen suoraan päätöksentekijälle Cores.Media:ssa.