Finland

Uusi vero vai vanhan säätö? Ajatuksia liikenteen verouudistuksesta

14.10.2026 @cores.media

Suomi kerää tieliikenteestä noin 7,6 miljardia euroa vuodessa, mutta tiet rapautuvat. Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta esittää nyt ajoneuvoveron kytkemistä tienpidon kustannuksiin ja ruuhkamaksuja suurille kaupunkiseuduille. Tässä kirjoituksessa pohditaan, tarvitaanko uusia veroja vai riittäisikö nykyisten säätäminen.

Tämä on pohdinta, ei faktaväite. Luvut ovat julkisista lähteistä, ja ne on linkitetty lopussa. Johtopäätökset ovat ajatuksia, joita lukija voi haastaa.

Mitä ministeriö esittää

LVM:n virkakunta julkaisi 14.10.2026 puheenvuoron seuraavalle hallitukselle. Sen keskeiset ehdotukset ovat:

Ajoneuvovero tienpidon kustannuksiin. Vuotuinen ajoneuvovero kytkettäisiin tienpidon kustannuksiin. Nyt se määräytyy pääosin hiilidioksidipäästöjen mukaan. Ministeriön mukaan sähköautoilun verotus todennäköisesti kiristyisi.
Ruuhkamaksut. Alueelliset ruuhkamaksut suurille kaupunkiseuduille, tuottojen käyttö sovittaisiin kaupunkien kanssa.
Käyttäjämaksut uusille väylille. Merkittävien uusien teiden ja ratojen käyttäjiltä voitaisiin periä erillisiä maksuja.
Kunnossapito ensin. Nykyisen verkon kunnossapito asetetaan uusien hankkeiden edelle.

Painoon perustuva vero ei ole uusi ajatus. Sähkö-, diesel- ja kaasuautojen käyttövoimavero määräytyy jo nyt auton massan mukaan.

Paljonko kerätään, paljonko palautuu

Vuonna 2025 tieliikenteen verotulot olivat 7 566 milj. euroa arvonlisäveroineen ja 4 287 milj. euroa ilman. Valtion tieverkkoon palautuu vuosittain noin 0,8–1 miljardia. Koko valtion liikenneverkon rahoitus on noin 1,7 miljardia, ja kunnat käyttävät katuverkkoon noin 1,4 miljardia lisää.

Samaan aikaan väyläverkon korjausvelka on noussut 4,3 miljardiin euroon, josta teiden osuus on noin 2,6 miljardia. Väyläviraston mukaan perusväylänpidon rahoitus laskee vuosina 2027–2029 erittäin niukaksi.

Miksi uudistusta ajetaan: veropohja sulaa

Ongelma ei näytä olevan se, että autoilijat maksaisivat liian vähän, vaan se, että nykyinen verokertymä pienenee. Autovero on pudonnut noin neljännekseen vuoden 2018 tasosta, ja myös polttoaineveron tuotto on kääntynyt laskuun. Taustalla ovat sähköistyminen, autojen pienempi kulutus, biopolttoaineiden jakeluvelvoite ja verotasojen alennukset. Ylen julkaiseman ennusteen mukaan liikenteen verotuotot voisivat olla vuonna 2035 noin 2,7 miljardia euroa.

Polttoainevero on jo kilometrivero

Kun puhutaan kilometrikohtaisesta hinnoittelusta, kannattaa muistaa, että polttomoottoriautoille sellainen on jo olemassa. Polttoainevero on halpa kantaa, sitä ei voi kiertää, ja se kasvaa jokaisen ajetun kilometrin myötä. Se painottaa myös kulutusta: raskas ja janoinen auto maksaa enemmän.

Periaate "mitä enemmän ajat, sitä enemmän maksat" toimii kuitenkin vain niin kauan kuin auto tankkaa bensiiniä tai dieseliä. Sähköauto maksaa sähköveroa, mutta ero on suuri. Alla suuntaa-antava laskelma ilman arvonlisäveroa, ajomäärällä 15 000 km vuodessa:

Suuntaa-antava laskelma ilman arvonlisäveroa, ajomäärä 15 000 km vuodessa

Auto	Oletus	Vero / 100 km	Käyttöön sidottu vero vuodessa
Bensiiniauto	6,5 l/100 km, polttoainevero noin 71 snt/l	noin 4,60 €	noin 690 €
Sähköauto	18 kWh/100 km, sähkövero 2,253 snt/kWh	noin 0,41 €	noin 60 €

Sähköautolta peritään lisäksi käyttövoimaveroa (1,9 snt/päivä jokaista alkavaa 100 kg kohden), 1 800 kg:n autolla noin 125 € vuodessa. Se kaventaa eroa, mutta on kiinteä: 5 000 ja 40 000 km vuodessa ajava maksavat saman.

Kokonaistasolla tieliikenteen sähköstä kertyi valmisteveroa noin 22 miljoonaa euroa vuonna 2024. Polttoaineista kertyi samana vuonna noin 2,5 miljardia euroa.

Neljä tapaa paikata aukko

Uudistukselle on perusteita, mutta kaikki vaihtoehdot eivät vaadi uutta järjestelmää. Karkeasti valinta on näiden välillä:

Malli	Käyttöperusteinen?	Hallinnollinen raskaus	Pohdittavaa
Polttoainevero nykyisellään	Kyllä, mutta vain polttomoottoriautoille	Lähes olematon	Pohja sulaa sähköistymisen myötä
Sähköautojen käyttövoimaveron korotus	Ei	Olematon	Kohtelee vähän ja paljon ajavia samoin
Matkamittarin lukema katsastuksessa	Kyllä	Vähäinen	Ei porrastusta ajan tai paikan mukaan
Satelliittipohjainen kilometrivero	Kyllä, porrastettavissa	Suuri	Laitteet, valvonta, tietosuoja, vuosien käyttöönotto

Paino ja tienkuluminen. Painoperusteisuutta perustellaan usein tienkulumisella. Tierasituksen arvioidaan kuitenkin kasvavan karkeasti akselipainon neljännessä potenssissa. Kulumisen aiheuttaa siksi lähes kokonaan raskas liikenne. Raskaampi sähköauto kuluttaa tietä enemmän kuin kevyt bensiiniauto, mutta molemmat ovat pieniä tekijöitä rekkaan verrattuna. Henkilöautojen painovero on siis ehkä enemmän rahoitus- ja oikeudenmukaisuuskysymys kuin kulumiskysymys.

Ruuhkamaksut ovat eri asia. Polttoainevero ei erota ruuhka-aikaa yöajosta eikä Helsingin keskustaa Kainuun maantiestä. Ruuhkamaksu ohjaa liikennettä, se ei ensisijaisesti rahoita tienpitoa. Siksi se ansaitsisi oman, erillisen keskustelunsa ja todennäköisesti kaupunkiseutujen oman päätöksen.

Ajatus lopuksi

Pyörää ei ehkä tarvitse keksiä uudelleen, mutta sitä pitää säätää. Yksi mahdollinen linja olisi tämä:

Polttoainevero säilyy polttomoottoriautojen käyttöperusteisena perustana.
Sähköautoille tuodaan sama periaate matkamittarin lukemalla, joka kirjataan jo nyt katsastuksessa. Uutta valvontajärjestelmää ei tarvita.
Ruuhkamaksuista päätetään erikseen, kaupunkiseutujen omana asiana.

Olennaisin kysymys ei ehkä olekaan veron muoto. Tieliikenne on tuottanut valtiolle vuosikymmeniä moninkertaisesti sen, mitä tieverkkoon on käytetty, ja silti korjausvelka kasvaa. Valtion budjetissa verotuloja ei yleensä korvamerkitä tiettyihin menoihin. Jos tienpidon rahoitusta ei sidota esimerkiksi monivuotiseen kehykseen, uusi vero voi tulla ilman, että tiet paranevat.

Kysymys päättäjille

Miten varmistatte, että liikenteen verouudistuksen tuotto todella näkyy tieverkon kunnossa, kun nykyisistäkin verotuloista vain pieni osa palautuu tienpitoon?

Onko sinulla oma kysymys aiheesta? Kysy se julkisesti Cores.Mediassa →