14.10.2026 @cores.media Suomi kerää tieliikenteestä noin 7,6 miljardia euroa vuodessa, mutta tiet rapautuvat. Liikenne- ja viestintäministeriön virkakunta esittää nyt ajoneuvoveron kytkemistä tienpidon kustannuksiin ja ruuhkamaksuja suurille kaupunkiseuduille. Tässä kirjoituksessa pohditaan, tarvitaanko uusia veroja vai riittäisikö nykyisten säätäminen. Tämä on pohdinta, ei faktaväite. Luvut ovat julkisista lähteistä,
“Kukaan ei koe juoksevansa sokeasti. Sokeus tuntuu varmuudelta sisältäpäin.”
Osa ympärivuorokautisista hoivakodeista — joidenkin kuukausimaksut nousevat lähelle 4 000 euroa — ei pidä tiloissaan sydäniskuria (AED-laitetta). Ilta-Sanomien uutisoinnin mukaan perusteluna on esitetty, että suurimmalla osalla asukkaista on jo elvytyskielto (DNR). Tämä nostaa esiin kysymyksen, joka on tarkempi kuin miltä se ensin kuulostaa. Mitä elvytyskielto oikeasti tarkoittaa Elvytyskielto on aina
Suomen PISA-tulokset ovat jatkaneet laskuaan. Lukutaito heikkeni viimeisimmässä mittauksessa selvästi, ja matematiikassa jo 19 maata menestyy Suomea paremmin — tilanne joka olisi ollut vaikea kuvitella vielä pari vuosikymmentä sitten, kun Suomi oli PISA-vertailujen ykkösmaa. Tutkijat ovat yksimielisiä yhdestä asiasta: yhtä syytä ei ole löydetty. Lasku koskee laajasti kaikkia oppilasryhmiä,
Suomessa verojen osuus bensan hinnasta on lähes 70 prosenttia. Suomi on toistuvasti EU:n kalleimpien polttoainemaiden joukossa — Ruotsissa ja Virossa litra maksaa usein 60–80 senttiä vähemmän kuin Suomessa. Ajatus jota kuulee usein: jos veroja kevennettäisiin, kuluttajalle jäisi enemmän rahaa käteen, ja se raha käytettäisiin muualla — ostovoima nousisi, ja rahat
De flesta av oss tänker på inflytande som något som händer vart fjärde år, i en röstbås. Efter det återstår bara att se på — läsa nyheter, kommentera beslut, ibland bara känna frustration över att ingenting tycks röra sig. Men tänk om inflytande inte behövde vänta på ett val? Ansvarsutkrävande som
You've seen this happen. A conversation online, or around a dinner table, suddenly turns. Someone says something sharp, simple, absolute. And you notice that even though the claim doesn't hold up under closer look, it still gets traction — nods, shares, "exactly this." You think:
Olet varmasti nähnyt tämän: keskustelu somessa tai illallispöydässä kääntyy äkkiä. Joku sanoo jotain jyrkkää, yksinkertaista, ehdotonta. Ja huomaat, että vaikka väite ontuu tarkemmin katsottuna, se saa silti kannatusta — nyökkäyksiä, jakoja, "juuri näin". Sinä ajattelet: miten kukaan voi uskoa tuohon? Mutta tässä on kysymys, joka on epämukavampi kuin se
"Summer of truth," said European Commission President Ursula von der Leyen in her State of the Union address on 16 September 2026. She cited a figure: 660,000 hectares of forest burned, more than 35,000 additional deaths from heatwaves, 12 million tonnes of lost harvest. The chamber
"Totuuden kesä", sanoi EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen State of the Union -puheessaan 16. syyskuuta 2026. Hän mainitsi luvun: 660 000 hehtaaria metsää palanut, yli 35 000 lisäkuolemaa helleaaltojen vuoksi, 12 miljoonaa tonnia menetettyä satoa. Sali taputti. Luku on oikea. Mutta oikea luku voi silti kertoa
Most of us think of influence as something that happens every four years, in a voting booth. After that, what's left is watching — reading the news, commenting on decisions, sometimes just feeling frustrated that nothing seems to move. But what if influence didn't have to wait
Useimmat meistä ajattelevat, että vaikuttaminen tapahtuu neljän vuoden välein, äänestyskopissa. Sen jälkeen jäljelle jää seuraaminen — uutisten lukeminen, päätösten kommentointi, joskus turhautuminen siitä että mikään ei tunnu muuttuvan. Mutta entä jos vaikuttamisen ei tarvitsisi odottaa vaaleja? Vastuu joka tulee liian myöhään Suurin osa yhteiskunnallisesta vastuunkannosta tapahtuu jälkikäteen. Päätös tehdään, ja vasta
English
One conversation with an AI system can use as little as 10 to 25 millilitres of water for cooling the servers that run it. Generating a single image can multiply that figure up to thirty times over. Multiply that by billions of daily interactions worldwide, and the number stops being
Finland
Suomessa on noin 705 000 työntekijää julkisella sektorilla. Väestöstä (5,4 miljoonaa) se tarkoittaa, että joka seitsemäs suomalainen työskentelee valtion, kunnan tai hyvinvointialueen palveluksessa. Virossa vastaava luku on noin 132 000 — huomattavasti pienempi maa asukasluvultaan, mutta suhteessakin ero on huomattava. Eurostatin mukaan Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat 57,8 prosenttia bruttokansantuotteesta
Finland
Helsingin Ambra-nimisessä terassitalossa on 126 asuntoa. Niistä 64 seisoo tällä hetkellä tyhjänä. Se ei ole yksittäistapaus. Suomessa on nyt lähes 400 000 tyhjää asuntoa — noin 12 prosenttia koko asuntokannasta. Valtion tukemista (ARA) vuokra-asunnoista yli 11 000 on tyhjillään, ja määrä kasvoi yli tuhannella viime vuodesta. Yli kymmenesosa asunnoista
Finland
Yksi keskustelu tekoälyn kanssa voi kuluttaa jopa 10–25 millilitraa vettä palvelimien jäähdytykseen. Yhden kuvan generointi voi moninkertaistaa tämän jopa kolmekymmenkertaiseksi. Kerro tämä miljardeilla päivittäisillä käyttökerroilla maailmanlaajuisesti, ja luku lakkaa olemasta pyöristysvirhe. Datakeskusten sähkönkulutus maailmanlaajuisesti oli noin 415 terawattituntia vuonna 2024. Kansainvälisen energiajärjestön (IEA) mukaan luku nousee noin 945 terawattituntiin
Yksi vioittunut akkukenno. Muuten täysin kunnossa oleva auto. Ja silti — korjausarvio joka voi ylittää koko auton arvon moninkertaisesti. Heinäkuussa 2026 Lupa- ja valvontavirasto, Tukes ja Traficom julkaisivat yhteisen ohjeen sähkö- ja hybridiautojen ajovoima-akkujen käsittelystä ja uudelleenkäytöstä. Tulkinnan mukaan akun korjaaminen romutettujen autojen ehjillä, testatuilla moduuleilla on käytännössä vaikeaa — jos
Albania
You've had that question. The one you wanted to put directly to someone with real power — a Member of Parliament, a public official, a CEO, a scientist — and never had anywhere to send it. Cores.Media exists for exactly that moment. Ask your question. Make it public. Let
Albania
Traditionally, the ability to put a hard question to someone in power and expect an answer has belonged to a small group: journalists with press credentials, elected officials in a parliamentary session, researchers with institutional standing. Everyone else could complain, speculate, or vote — but not ask directly, publicly, and expect
Lithuania
Ask a public question, and there are only two outcomes worth paying attention to: an answer, or the absence of one. Most platforms treat these two outcomes very differently. An answer becomes content — it gets published, discussed, shared. Silence becomes nothing. The question fades, the thread goes quiet, and eventually
Albania
Most platforms that claim to enable public accountability end up doing the opposite. They open a comment section, invite everyone to weigh in, and call it engagement. What actually happens is different: the loudest voices dominate, nuance disappears, and the original question gets buried under hundreds of replies that have
Albania
Most accountability happens too late. A decision gets made behind closed doors. Months later, someone asks about it — a journalist, a citizen, an opposition politician. By then, the decision is already implemented, the budget is spent, the contract is signed. The question, however sharp, can only explain what happened. It